Tällä kertaa luvassa onkin hieman erilaista postausta, sillä kuten jo mainitsin, kaivelin sunnuntaina anoppilassa Miikan vauvakirjoja ja otin jonkun verran kameralla kuvia alkuperäisistä valokuvista sekä kuvasin muutamia tekstinpätkiä Miikan lapsuudesta. Mä olen kuullut jo aikoja sitten juttuja siitä, kuinka ehtivä ja kekseliäs Miika on ollut ja muutamia juttuja aion jakaa tämän postauksen myötä myös blogin puolelle, vähän jotain erilaista on siis luvassa tällä kertaa!
Minä, kuten myös kaikki muutkin on sanoneet aina sitä, kuinka Isla näytti vauvana ihan Miikan kopiolta. Kuvia kaivaessani totesin harmikseni, että aika vähän löytyi vertailukelpoisia kuvia, sillä vauvan asento, ilmeet ja moni muukin asia vaikuttaa kovin paljon, esimerkiksi se että onko silmät kiinni vai auki ja onko tutti suussa vai ei. Islasta löytyy aika vähän muutaman ensimmäisen kuukauden ajalta kuvia, joissa silmät olisivat auki, sillä likka nukkui alussa ihan hurjia määriä. Islalla oli vauvana isänsä tavoin tumma iho, nenät aivan samanlaisia ja huulen amorinkaari oli kummallakin yhtä terävä. Molemmilla oli paljon samanlaisia ilmeitä ja kun katsoi Islaa vauvana ihan "livenä", yhdennäköisyys oli kyllä huomattava. Nyttemmin Isla on alkanut näyttämään kovasti jo itseltään, mutta yhteneviä piirteitä on jonkun verran edelleenkin.
Me ollaan aina ajateltu, että Isla oli vauvana ihan Miikan näköinen ja Milo ei taas näyttänyt oikein kummaltakaan. Tämän kuvan nähtyäni pyörsin mielipiteeni, sillä kyllähän noissakin kahdessa aika paljon samaa näköä on! Toki tässäkin sama kuvakulma ja likipitäen samanlainen ilme edesauttavat asiaa, mutta en todellakaan hoksannut, että yhdennäköisyyttä olisi noinkin paljon. Nyt kun tarkemmin tutkailee, niin kyllähän Milolla on selkeästi esimerkiksi isänsä nenä! Vaikka Milollakin oli pyöreät posket vauvana, oli kasvojen malli silti ihan erilainen, kuin esimerkiksi Miikalla ja Islalla, jotka kummatkin olivat aika pulleaposkisia ;)
Ensimmäiset ultrakuvat Miikasta.
Minä ja Miika ei olla kumpikaan oltu syntyessä sieltä pienimmästä päästä, muttei oltu kuitenkaan mitään älyttömän isojakaan. Suomalainen keskivertovauva taitaa olla 3,6 kiloa (en tosin tiedä, mitä tuo luku oli 90-luvulla), joten Miika on ollut hieman alle keskiarvon ja minä hieman yli sen (3750g tai 3700g). Meidän kummatkin lapset on olleet tosi siroja syntyessään, sillä Isla oli 3040g ja Milo 2720g, kummatkin syntyivät tosin muutamaa viikkoa ennen laskettua aikaa. Miika on ollut aika pitkä syntyessään, minä taisin olla 50cm ja ipanat sitten huomattavasti lyhyempiä (Isla 49cm ja Milo 47,5cm).
Miikan 1-vuotissyntymäpäivät.
Kiinnostus autoihin on syttynyt selvästi jo nuorella iällä ja sama jatkuu edelleenkin. Mä en vaan voi ymmärtää sitä, miten autoja jaksetaan katsella päivästä toiseen, mutta huvinsa kullakin. Olenpa kuullut Miikasta tällaisenkin jutun, että joskus lapsena Miika oli saanut ilmeisesti auton avaimet käsiinsä ja nohevana poikana mennyt käynnistämään auton. Vaihteen ollessa silmässä auto oli nytkähtänyt reilusti eteenpäin ja olipahan aika hilkulla, ettei kaara ollut autotallin ovesta läpi :D
Miika rakasti lapsena kattiloilla leikkimistä ja tutuissa kyläpaikoissa kattilat ja kannet kaivettiin heti ensimmäisenä esiin. Miikan isä kuljetti muutaman vuoden ajan mukanaan listanpätkää, jolla kiilattiin aina kaikki laatikostot kiinni, jottei kaikkea tarvitsisi laatikoista kaivella. Meidän muksuilla samaan kikkaan ei olla onneksi vielä jouduttu turvautumaan, mutta kyllä ne laatikot toki kiinnostaa ja skarppina saa olla, jottei kauhukaksikko tyhjää laatikoita heti kun selkänsä kääntää. Miika oli muutenkin lapsena varsin ehtivä tapaus ja kuten kuvassakin lukee, onnistui Miika kerran jopa laittamaan sähkövatkaimen vispilät pistorasiaan. Kunnon sähköiskuhan siitä tuli ja poika oli tullut sanomaan vaan, että; "paha tone, paha tone". Muitakin kommelluksia on sattunut lukemattomia! Kerran Miikan äiti oli ollut puhelimessa (lankapuhelinaika <3) ystävänsä kanssa ja ihmetellyt, kun oli niin kovin hiljaista. Miikan äiti oli sanonut kaverilleen, että odotas hetki, nyt pitää käydä kahtomassa että mitä se Miki tekee, kun on niin hiljaista. Rupattelun aikana Miika oli aukaissut uunin luukun, kiivennyt sen päälle ja kaatanut hellalla olleen jauhelihakastikkeen ja omenahillon samaan kattilaan sekaisin :D Näitä juttujahan riittäisi vaikka kuinka paljon, me ollaan Miikan kanssa kumpikin oltu lapsena aika ehtiväisiä...
Miika oli ollut ensimmäisellä ulkomaanmatkalla reilu 2-vuotiaana ja reissun määränpääksi oli valikoitunut Puerto Rico. Poika oli ilmeisesti sen verran haltioissaan matkasta, että päätti alkaa säästämään uutta matkaa varten, kunhan "Kanaria taas aukeaa." :D
Miika oli muuttanut Siilinjärveltä Kuopioon 2-vuotiaana ja melkein heti ensitöikseen kaivanut jostakin kynän käteen ja piirtänyt seinään "linnunlaulupuun". Tämä ei ole kyseinen taideteos, mutta vastaava piirustus vauvakirjassa.
Pieni loppukevennys vielä tähän! Mä nauroin katketakseni, kun sunnuntaina löysin kuvan Miikasta My Little Pony-collegeasussa. Liekö sieltä peruja Islan mieltymys "poneihin"? :D Collegeasut oli kovaa huutoa 90-luvulla ja kyllä, minullakin oli kyseisiä vaatteita vaikka kuinka paljon. HYI.
Mitäpäs tykkäsitte tällaisesta vähän erilaisesta postauksesta? Kiinnostaisiko teitä, jos kaivelisin jostain esille oman vauvakirjani ja tekisin samanlaisen koosteen omasta lapsuudestani?