Miten parin päivän blogihiljaisuus voikaan vaikuttaa niin paljon, että kirjoittaminen tuntuu takkuavan kahta kauheammin, kun ei tiedä mistä aloittaisi ja mitä kertoisi. Syynä hiljaisuuteen on ollut ihan puhtaasti mun laiskuus ja halu viettää se vähäinenkin vapaa-aika Miikan ja Islan kanssa. Nyt kun meidän pieni rämäpäämme on todellakin vahdittava, lelut on tyhmiä ja halutaan koko ajan vain kiipeillä, joudun olemaan koko päivän silmät selässä. Islan päiväunet kuluvat kotitöiden tekemiseen ja aikaa blogille ei tunnu jäävän. Yritän nyt kuitenkin vähän taas kunnostautua blogin suhteen, mutta viikonlopuksi ollaan taas näillä näkymin lähdössä mökille ja sieltä käsin päivittely voi jäädä vähemmälle :)
Eilen saatiin pitkästä aikaa nauttia taas auringonpaisteesta ja kuinka tuo valoilmiö voikaan piristää! Tänään ilma on taas jälleen harmaa ja se vaikuttaa heti omaankin mielialaan. Oi kevät, voitko tulla nythetitänne pian?
Ainiin, Isla oppi toissailtana uuden ilmeen ja me meinattiin Miikan kanssa kuolla nauruun! Mitä enemmän naurettiin, sitä enemmän saimme nauttia pikkuapinamme ilveilystä <3
Siis mistä ihmeestä se on ton ilmeen oppinu? :D Rakas apina <3
P.S. Vihaan bloggeria. Rämpytin yhen viis minuuttia "Julkaise"-nappulaa, kun sen kanssa oli taas ongelmia ja sitten hävis otsikko, eikä se suostu sitä enää lisäämään. Love u <3