Joko voi sanoa, että meillä on syksyn ensimmäinen flunssa? Mä olen työntänyt syksyn koko ajan mielessäni taka-alalle, eihän se vielä ala... Lähipäivien säät ovat kertoneet jotain aivan muuta ja en taida uskaltaa vilkaista tulevaa sääennustetta. Sen kunniaksi, että ulkona on ollut kurja sää, on meillä myös kaksi lasta, jotka rohisevat ja röhisevät sen minkä ehtivät, välillä oma pääkin tuntuu olevan kuin lyijyä. Toissa yönä Isla oli tosi levoton, itkeskeli vähän väliä, kunnes jatkoi taas uniaan. Aamulla sängyssä odotti surkean näköinen räkänenu, joka nuoleskeli räkää nenän alta. Islaa ei eilen tuntunut pieni lenssu haittaavan, samaa tahtia se painoi menemään kun normaalistikin. Me oltiin koko päivä sisällä, koska ulkona tuli järkyttävän paljon vettä ja sen myötä Isla kiipeili melkein seiniä pitkin. Kaikista hauskinta tuntui olevan rään pyyhkiminen mun housuihin, naamaan tai vastaavaan paikkaan.
Illalla alkoi myös Milon nenä vuotamaan ja meno on tänään vain pahentunut. Käy niin sääliksi, kun toisella on hankala olla ja koko ajan kiukuttaa. Milo on ollut eilen ja tänään tosi levoton, sillä nukkuminen onnistuu vain tutin kanssa ja sitä on vaikeaa syödä, kun nenä on tukossa. Viime yö meni onneksi suht hyvin, kunhan laitoin jäpikän mahalleen nukkumaan. Frida on ollut mun kaveri parin viime päivän ajan, muksut voi olla tosin asiasta eri mieltä. Isla vihaa Fridaa yli kaiken, vaikka olo sillä helpottuukin. Ei oo herkkua yrittää saada limaa pois nenästä, kun toinen huutamalla tukkii nenän hengitystiet. Isla huutaa Fridaa käytettäessä, kuin tapettava, mutta huuto lakkaa toimenpiteen jälkeen kuin seinään, kun likka hoksaa hengityksen helpottuvan. Milo on tullut selkeästi isosiskoonsa, sillä myös jäpikän kohdalla liman imeminen nenästä on myrkkyä, huuto on järkyttävää. Onneksi Milo ei yleensä herää unesta huutaessaan, kunhan saa vain tutin takaisin heti toimenpiteen jälkeen.
Toivottavasti mä en tulisi kipeäksi, sillä kahden kipeän lapsen hoitaminen puolikuntoisena ei varmasti oo mukavaa. Toistaiseksi en ole joutunut sitä kokeilemaan, mutta eiköhän sellainenkin tilanne tule vielä eteen, mä kun tuppaan sairastamaan yleensä kaikki liikkeellä olevat taudit.
Tänään me lähdettiin heittämään pieni lenkki pihalla, sillä Isla alkoi olemaan jo tosi levoton sisällä olemisen takia. Vaikka ei ehdittykään pitkään olemaan, taisi raikas ulkoilma piristää kaikkien mieltä. Isla on nyt hoksannut, että liukumäestä laskeminen on huisin kivaa. Likkaa pitää vielä touhussa auttaa, sillä tasapaino ei oikein meinaa pitää laskun aikana, eikä Isla pääse itse kiipeämään tuohon meidän pihassa olevaan liukumäkeen, kun siinä on sellaiset kummalliset rappuset. Isla osaa kyllä varsin selvästi osoittaa, milloin on aika laskea liukumäestä, kun likka lähtee kiipeämään mäkeä ylöspäin :D
Muita räkäneniä? Tehokkaita kikkakolmosia otetaan vastaan muksujen olon helpottamiseksi :)